Alkukesän töitä Siementarhalla

Sää lämpeni toukokuun lopulla kertaheitolla. Paahto kylvö- ja istutustöissä kuumeni kilpaa auringon kanssa, kun kaikki räjähti kasvuun. Tämä valtava kasvuvoima tarvitsee valon ja lämmön lisäksi vettä ja ravinteita, niitä on tarjoiltava kasvinaluille, jotka eivät ole itse valinneet kasvupaikkaansa.

Siementarha pyrkii parantamaan viljelymaan kasvukuntoa ja hiilensidontaa, sekä kehittää viljelyä suuntaan, jossa fossiilisia polttoaineita käytetään vähemmän. Suomen ruokaomavaraisuus on tiettävästi noin 80%, mutta tuotanto on täysin fossiilisten polttoaineiden varassa.

Ruoantuotannon omavaraisuuteen liittyy olennaisesti myös kylvösiemenomavaraisuus. Esimerkiksi viljan ja perunan osalta omavaraisuus on Suomessa hyvinkin korkea, mutta vihannesten siemeniä ei tuoteta käytännössä lainkaan. Siementarhan yhtenä tavoitteena on kehittää kotimaista luomuvihannesten siementuotantoa. Osoittautui kuitenkin, että kotipuutarhureille pienpakkauksissa myytävien sertifioimattomien vihannessiementen eli ns. standardisiementen valvonta on lähes yhtä tiukkaa kuin ammattiviljelijöille suursäkeissä myytävien sertifioitujen peltoviljelykasvien kylvösiementen valvonta. Ruokaviraston siementarkastusosaston vaatimusten mukainen vihannessiementuotanto ei siis tämänhetkisillä asetuksilla ole taloudellisesti kovin kannattavaa.

Toivottavasti tilanne pian korjaantuu kohtuullisemmaksi. Meille puutarhasavottalaisille Siementarha on paikallisen ruoantuotantomme peruskallio ja jatkuvasti kehittyvän tiedon ja kokemuksen pankki. Siementarhan työssä ”korkeaa laatua” tavoitellaan taloudellisesta kannattavuudesta irrallisin kriteerein, ja se on meistä arvostettavaa. Tulemme ennemmin tai myöhemmin olemaan tilanteessa, jossa tällaiset ”kestävät” laadun määritelmät ovat myös kannattavan talouden perusta -harmillista ettei se nykyisessä rahataloudessa ole mikään itsestäänselvyys. Siementarhan toiminnassa on havaittavissa ainakin seuraavaa:

  • kokemusperäinen ja tutkittu tieto kaiken parhaaksi toimivasta viljelystä
  • kestävät ja Suomen oloissa hyvin menestyvät, omaa siementä tuottavat lajikkeet
  • monipuolinen, täysipainoisen ruokavalion ja vaihtelevissakin ilmasto-oloissa sadon takaava viljelykasvivalikoima
  • rakkaudella viljellyt vihannekset (korjataan maun ollessa herkullisimmillaan)
  • avoimuus ja tiedonsiirto: halu ja kyky jakaa kaikkeen edellä mainittuun tarvittava osaaminen.
maissin istutusta

Kevään ja kesän aikana on istutettu ja kylvetty todella runsas valikoima yrttejä ja vihanneksia. Osa menestyy lähes kaikkialla, osa taas vaatii kausikasvihuoneoloja tämän erityisen suotuisan kasvuvyöhykkeemme ulkopuolella. Jotkut kasvit, kuten suhteellisen nopeasti tuleentuva linssi, kasvaisivat luultavasti jopa sujuvammin hiukan pohjoisemmassa köyhällä hiekkamaalla, kuin saaren tiukassa ja paahteisessa savessa.

Toista vuotta viljelyssä oleva riisi on tänä kesänä päässyt vesiviljelyyn: sopiva lätäkkö pysyy savimaassa hyvin, kun siihen on kaivettu syvennys riisimaata varten!

kurpitsan istutusta

Hirssi, durra, kvinoa, maissit, mansikka- ja munakoisot pärjäävät (hyvällä huolenpidolla) avomaalla siinä missä kurpitsat, kesäkurpitsat, juurekset ja pensaspavutkin.

soijapavun istutusta

Siementarhalla on myös runsas kasvivalikoima kasvihuoneviljelyssä.

Hennot taimet ovat maahan päästyään villiintyneet nopeasti reheväksi puutarhaksi, jonka suojissa viihtyvät niin hyönteiset, linnut, matelijat ja muutkin pikkuotukset. Sekä tietenkin vaihtelevista ja vakituisemmista oppijoista sekä vapaaehtoisista puutarha-apulaisista koostuva, siementarhuri Tuukan luotsaama ihmisolentojen iloinen joukko.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *