Kumppanuusmaatalous

Kumppanuusmaataloudet ovat ruoantuotannon vakaampia, ilman välikäsiä toimivia rakenteita. Yhteisöviljelyperiaatteella toimivissa osuuskunnissa (CSA) yhteisön muodostavat viljelijät ja kuluttajat. Viljelmien monipuolinen tuotanto on osuuskuntien jäsenille ruokaturvan perusta, tämä motivoi sitoutumaan toimintaan. Kuluttajat sitoutuvat etukäteen ostamaan viljeltävän sadon, jolloin tuotannon riskit ja hyödyt jaetaan, ja viljelijät saavat varmuutta ja vakautta tuotantoon ja sen kehittämiseen. Kuluttajilla on yleensä myös mahdollisuus osallistua viljelyyn ja saada kosketus ruoan alkuperään talkootapahtumissa tai muutoin. Kumppanuusmaatalousmallissa satoa ei siis myydä tukulle ja sieltä eteenpäin kauppaan, vaan osuuskunta tuottaa ruokaa suoraan pellolta kuluttajille. Järjestelmä suojaa sekä viljelijöiden taloutta että kuluttajien ruoan saatavuutta.

Livonsaarella on toiminut vuodesta 2012 Livonsaaren Osuuspuutarha, joka tuottaa ja toimittaa jäsenilleen luonnonmukaisesti tuotettuja kasviksia. Osuuspuutarha viljelee kasviksia yhteisökylän pelloilla ja kasvihuoneessa. Puutarhalla on työskennellyt kokoaikaisesti palkattu puutarhuri (joinain vuosina kaksikin), sekä osa-aikaisia työntekijöitä kansainvälisten vapaaehtoisohjelmien kautta. Lisäksi osuuskunnan jäsenet ovat osallistuneet viljelytöihin vaihtelevilla talkootuntimäärillä.

Lue ytimekäs selostus kumppanuusmaataloudesta, sen historiasta ja eri muodoista: https://juurikasjkl.wordpress.com/mita-on-kumppanuusviljely/

Ruoantuotanto on elämämme perusteista ensimmäinen -puutarhaviljelyn kurssit jakavat osaamista mahdollisimman monen ulottuville

Nykyaikainen ruoantuotanto, tukijärjestelmien kannattelema tehoviljely, on suuripäästöistä ja energiaintensiivistä maataloutta, jonka suuret tuotantomäärät perustuvat mm. raskaaseen kemikaalien (kuten tuontilannoitteiden ja torjunta-aineiden) ja koneistuksen käyttöön. Se ei luo kestävää ruokaturvaa -tarvitaan paikallisiin oloihin sopeutuneet, omaa siementä tuottavat monipuoliset viljelykasvivalikoimat ja kokonaisvaltainen ymmärrys yhteisen maailmamme tilaan vaikuttavasta maankäytöstä, kuten ilmaston lämpenemistä hidastavien viljelytekniikoiden taitaminen ja paikallisen viljelykierron toteuttaminen mahdollisimman vähällä fossiilienergian käytöllä.

Saariston Savotta ry:n toimijoilla on pitkäaikainen kokemus vapaaehtois- ja palkkatyöntekijöinä paikallisen luomuruoantuotannon parissa. Yhdistyksen piirissä kehitetään kokemusperäiseen tietoon perustuvaa puutarhaviljelyn kurssikokonaisuutta, jossa yhden kasvukauden aikana tarjotaan mm. perustiedot vihannesten ja yrttien luomuviljelystä, siementuotannosta, hiiltä maaperään sitouttavista viljelytekniikoista, säilöntätiloista ja -menetelmistä, puutarhan puiden ja pensaiden hoidosta sekä laajemminkin monikerroksisen ja ympäristön tilaa kohentavan puutarhaekosysteemin eli metsäpuutarhan suunnittelusta. Tänä vuonna hankitaan lisää arvokasta kokemusta ja pohditaan viljelytöitä tehdessä, kuinka tiivistää olennaisimmat osat kiinnostaviksi viikonloppukursseiksi. Kaikki palaute ja vuorovaikutus tähän liittyen on tervetullutta -tärkeää on, että tarve ja tarjonta kohtaavat! Kysy, kommentoi! Tarjonnan osalta yhdistyksen ulottuvilla on kahden paikallisen tahon monipuolinen kokemus ja osaaminen suoraan kurssitoiminnan kautta jaettavaksi.

Siementarhan viljelmillä tehdään edelläkävijätyötä puutarhakasvien luomusiementuotannon saralla. Siementarha on perustettu 2018. Se tuottaa puutarhakasvien siemeniä ja korkealaatuista ruokaa sekä edistää ekologisesti kestävää alkutuotantoa. Puutarhakasvien luomusiementuotannossa kaikki siemenet tuotetaan Livonsaarella ja kaikista lajikkeista tehdään omaa ylläpitoviljelyä: kaikki lajikkeet siis menestyvät ja tuottavat satoa Suomen ilmastossa avomaalla, tai kausikasvihuoneessa. Siementarhuri Tuukka Häkkinen on valmis jakamaan tietonsa ja taitonsa myös kurssitoiminnan parissa, jotta tulevaisuutemme kannalta välttämätön osaaminen paikallisesta ruoantuotannosta saadaan mahdollisimman monen ulottuville.

Vuonna 2012 perustettu Livonsaaren Osuuspuutarha tuottaa ja toimittaa jäsenilleen luonnonmukaisesti tuotettuja kasviksia. Osuuspuutarha viljelee kasviksia Livonsaaren yhteisökylän pelloilla ja kasvihuoneessa. Osuuspuutarha on yhteisöviljelyperiaatteella toimiva osuuskunta (CSA), jossa yhteisön muodostavat viljelijät ja kuluttajat. Tätä kutsutaan myös kumppanuusmaatalousmalliksi -osuuskunta tuottaa vihanneksia jäsenistölleen ilman välikäsiä (tuotettua ruokaa ei myydä tukulle ja sieltä eteenpäin kauppaan, vaan suoraan pellolta kuluttajille). Tänä vuonna Osuuspuutarhan viljely toteutetaan kollektiivin voimin, ilman palkattua puutarhuria ja puutarhatyöntekijöitä.

Livonsaarella syödään paljon paikallista ruokaa -se on konkreettinen tuki lähiseudun viljelylle ja tuotteille. Saaren sijainti suotuisalla 1A-vyöhykkeellä (johon kuuluu rannikkokaistaleen lisäksi Ahvenanmaa) antaa myös kasvukauden jatkua pitkään. Avomaalta saadaankin satoa tavanomaisempien peltoviljelykasvien lisäksi mm. tomaatista, munakoisosta, meloneista ja soijapavuista.

Erilaisten yhteisöviljelmien sekä kotipuutarhoiden antimet ovat taanneet herkut puutarhasavottalaisten ruokapöytiin koko talveksi -viimevuotisten loppuessa saadaankin jo uutta satoa!

Nykyaikainen maatalous ja ruoantuotanto on energiassa mitattuna hyvin tehotonta. Maatalous on tullut yhä riippuvaisemmaksi ulkopuolisesta energiasta ja väkirehusta. Ruoan prosessointi ja jakelu vievät kolme kertaa enemmän energiaa kuin ruoan tuottaminen. Tehotuotannossa oleva maatila käyttää yhä enemmän energiaa. Tarvitaan 7 energiayksikköä fossiilienergiaa tuottamaan 1 energiayksikkö ruokaa. Monista viljelykasveista saadaan vähemmän energiaa kuin mitä kuluu niiden kasvattamiseen.” Pekka Borg, pitkän linjan ympäristöasiantuntija ja tietokirjailija

Koska tuki- ja verojärjestelmät eivät tällä hetkellä tue kestävyyttä palkitsemalla ympäristön ja ilmaston tilaa parantavista toimista ja rokottamalla haitallisista, meidän on otettava tällainen vastuu itse ja hankittava tieto, taito ja keinot ongelmien ratkaisemiseksi.

Viljelijöinä voimme opetella ja käyttää tehokkaita tekniikoita: luonnonmukaista viljelykiertoa valikoiduin satokasvein, peltometsäviljelyä ja metsäpuutarhurointia, viherlannoitusta, juuristokastelua (suoraan kasvien juurille ohjattava tippakastelu lisää satotasoja ja ennen kaikkea vähentää veden tarvetta merkittävästi).

Kuluttajina voimme suosia paikallisia ja kestäviä rakenteita, kuten maatilojen suoramyyntiä, ruokapiirejä ja kumppanuusmaataloutta!